Lumitilanne

Lumen syvyys kertoo, minkälaista talvea hiihtokeskuksen ympäristössä eletään juuri nyt. Alla oleva taulukko näyttää tuoreimmat lukemat aluekohtaisesti; tämä teksti selittää, mitä luvut tarkoittavat, mistä ne tulevat ja mihin ne eivät riitä vastaamaan.

Mitä lumen syvyys mittaa

Lumensyvyys on sentteinä ilmoitettu mittaus siitä, kuinka paksu lumikerros maassa on mittaushetkellä. Se on karkea mutta käyttökelpoinen tuntosarvi talven etenemisestä: paksu ja tiivistynyt lumikerros kertoo, että pohjatyö rinteillä on todennäköisesti hyvässä vaiheessa, kun taas ohut tai puuttuva lumi kertoo, että luonnonlumen varassa oleva rinne nojaa vielä paljolti tykitykseen. Luku ei sellaisenaan kerro rinteen ajettavuudesta, mutta se on hyvä lähtökohta, kun vertailee eri alueiden talvia keskenään.

Lukemaa kannattaa seurata suuntana, ei yksittäisenä pistetietona. Nouseva lumensyvyys usean päivän ajalta kertoo, että alueelle on satanut tai pakkanen on mahdollistanut lumetuksen; laskeva käyrä kertoo sulamisesta tai pakkasen hellittämisestä. Yksittäinen päivän lukema kertoo vähemmän kuin sama luku seurattuna viikon tai parin ajalta, koska säätila vaihtelee lyhyellä aikavälillä paljon enemmän kuin talven kokonaiskuva.

Miten taulukkoa kannattaa lukea

Taulukossa jokainen rivi edustaa yhtä hiihtokeskusta ja sitä lähinnä olevaa sääasemaa, joka raportoi lumensyvyyttä. Kun luku puuttuu tai näyttää nollaa, se tarkoittaa yleensä jompaakumpaa: asemalla ei ole mitattavaa lumensyvyyttä juuri sillä hetkellä, tai tuorein mittaus ei ole vielä ehtinyt päivittyä. Kumpikaan tilanne ei ole virhe taulukossa — se on osa sitä, miten säähavaintoverkosto toimii. Vertaile lukuja ensisijaisesti alueiden välillä, ei yksittäisen keskuksen päivästä toiseen tapahtuvana pienenä heilahteluna.

Mistä luvut tulevat

Taulukon tiedot haetaan Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta, joka päivittyy säännöllisesti. Aineisto on julkaistu Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0), joten sen käyttö edellyttää lähteen mainitsemista — tällä sivulla lähde on siis Ilmatieteen laitos. Emme mittaa lunta itse emmekä arvioi sitä silmämääräisesti: jokainen luku taulukossa tulee suoraan sääasemien mittauksista.

Sääasema ei ole rinne

Tämä on tärkein asia, joka luvusta kannattaa ymmärtää: mittaus tulee hiihtokeskusta lähimmältä sääasemalta, ei itse rinteeltä. Sääasemat on sijoitettu avoimeen, tasaiseen maastoon, jossa mittaus on vertailukelpoinen vuodesta toiseen — ei rinteen laelle tai rinteen juurelle. Etäisyys asemalta rinteeseen voi olla useita kilometrejä, ja korkeusero asemien ja tunturin rinteiden välillä voi olla huomattava. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aseman lukema on suuntaa antava indikaattori alueen talven yleistilasta, ei mittatikku kyseisen rinteen ajopinnasta.

Kun rinne on tykitetyllä lumella, ero korostuu entisestään: tykkilumi kasautuu rinteelle paikallisesti, eikä sääasema näe siitä mitään. Tämän vuoksi rinteen oma avoinna olo- ja kuntotieto kannattaa aina tarkistaa kyseisen hiihtokeskuksen omalta sivulta, ei pelkästään tästä taulukosta.

Miksi pohjoisen ja etelän luvut eroavat

Lapin hiihtokeskuksissa talvi on pidempi ja kylmempi kuin etelässä, joten luonnonlumi ehtii kertyä paksummaksi ja pysyä maassa pidempään. Etelä-Suomen ja Keski-Suomen keskuksissa lämpötila heittelehtii nollan tuntumassa useammin, jolloin lumipeite voi ohentua tai sulaa kokonaan kesken kauden, vaikka kalenterissa oltaisiin vielä sydäntalvessa. Kun vertailee taulukon lukuja eri alueiden välillä, kannattaa siis pitää mielessä, että ero ei kerro pelkästään sen hetken säästä vaan koko alueen ilmastollisesta luonteesta.

Taulukon luvut eivät myöskään päivity jatkuvasti reaaliajassa. Data haetaan Ilmatieteen laitoksen rajapinnasta ajastetusti, ei jokaisella sivulatauksella, ja tuorein onnistunut haku jää näkyviin, kunnes seuraava päivitys tehdään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lukema voi olla muutaman tunnin vanha, mikä on täysin normaalia eikä vaikuta lukujen keskinäiseen vertailukelpoisuuteen.

Tekolumi muuttaa kuvan

Moni suomalainen hiihtokeskus tuottaa osan lumestaan tykittämällä, erityisesti kauden alussa ja lopussa sekä eteläisemmillä alueilla, joissa luonnonlumeen ei voi luottaa. Tykkilumi ei näy sääaseman mittauksessa, koska se kohdistuu vain rinnealueelle eikä aseman ympäristöön. Tästä syystä sääaseman lukema voi näyttää ohutta lumikerrosta samaan aikaan kun keskuksen omat rinteet ovat hyvässä ajokunnossa tykityksen ansiosta — ja toisin päin, aseman ympäristössä voi olla runsaasti lunta, vaikka keskus itse olisi vielä kiinni kaudenvaihteen takia.

Vertailu keskusten välillä

Koska jokaisen keskuksen lukema tulee eri sääasemalta, taulukko toimii parhaiten karttana koko maan talven etenemisestä, ei tarkkana vertailutaulukkona senttien tarkkuudella. Pohjoisen suurten keskusten, kuten Ylläksen, Levin ja Rukan, lukemat kertovat Lapin talven yleistilasta. Itä-Suomen ja Keski-Suomen keskusten, kuten Tahkon, Kolin ja Riihivuoren, lukemat taas kuvaavat sitä, miten talvi etenee maan keskiosissa, missä sää vaihtelee useammin nollan molemmin puolin kuin pohjoisessa. Kun seuraa useampaa aluetta rinnakkain, näkee helpommin, missä vaiheessa talvi kunkin alueen osalta juuri on.

Mitä lukemasta kannattaa päätellä

Käytä taulukkoa yleiskuvan hahmottamiseen: onko alueella talvi edennyt pitkälle, ja miten eri alueiden tilanteet suhteutuvat toisiinsa. Älä käytä sitä ainoana tietolähteenä sen suhteen, onko tietty rinne auki tai millaista pohja juuri sillä hetkellä on — se tieto löytyy luotettavimmin kyseisen keskuksen omalta sivulta tai hiihtokeskukset-hakemistosta. Lumitilanne on yksi pala kokonaiskuvasta, ei koko kuva.