Ylläs

Kolarin kunnassa sijaitseva Ylläs jakautuu kahteen kylään, Äkäslompoloon pohjoispuolella ja Ylläsjärveen eteläpuolella, ja sen rinteet lasketaan mitoiltaan Suomen suurimpien joukkoon. Lumi saadaan alueelle tyypillisesti loka-marraskuussa, ja latuja pidetään kunnossa sään salliessa aina toukokuun alkuun asti. Kahden kylän malli tekee Ylläksestä poikkeuksellisen: käytännössä kyseessä on kaksi erillistä rinnealuetta, jotka yhdistyvät samaan tunturiin.

Kausi ja valo

Loka-marraskuussa ensimmäinen lumi mahdollistaa rinteiden avaamisen, ja täydellä teholla kausi pyörii tammi-maaliskuussa. Maaliskuussa Ylläksellä on jo runsaasti valoa, ja pohjoisen sijainnin ansiosta lumitilanne pysyy silti hyvänä pidempään kuin monessa eteläisemmässä keskuksessa. Huhtikuun aurinko alkaa pehmentää etelään avautuvia rinteitä puolenpäivän jälkeen, mutta latuja ja osaa rinteistä ylläpidetään sään salliessa vielä toukokuun alkuun — poikkeuksellisen pitkä kausi verrattuna moneen muuhun kohteeseen.

Rinteet ja korkeuserot

Yllästunturin huipulta lähtee kolme rinnettä, jotka yltävät noin 3 kilometrin pituuteen — pisimpien joukossa koko maassa. Rinnekilometrejä alueella on yhteensä 53, mikä tekee Ylläksestä poikkeuksellisen laajan kokonaisuuden kahden kylän välillä. Ylläs 1 -gondolihissi vie laskijat Ylläsjärven puolelta huipulle nopeimmillaan noin seitsemässä minuutissa, mikä lyhentää huomattavasti nousuun kuluvaa aikaa verrattuna hiihtokeskuksiin ilman gondolia.

Rinteiden ja hissien tarkka lukumäärä vaihtelee lähteen mukaan, joten niitä ei ole eritelty tässä — kokoluokka on kuitenkin selvästi maan suurimpia. Pitkät, huipulta lähtevät rinteet tarkoittavat myös sitä, että lasku voi vaihdella matkan aikana avoimesta tunturimaastosta metsäiseen alarinteeseen, mikä poikkeaa monesta tasaisemmasta keskuksesta. Korkeuseron ja rinteiden pituuden ansiosta yksi lasku huipulta alas voi kestää huomattavasti kauemmin kuin lyhyemmissä keskuksissa, mikä kannattaa huomioida päivän aikataulua suunnitellessa.

Kaksi kylää, kaksi tunnelmaa

Äkäslompolo ja Ylläsjärvi eroavat tunnelmaltaan, vaikka molemmat kuuluvat samaan rinnekokonaisuuteen. Molemmissa kylissä toimii oma hiihtokoulunsa ja välinevuokraamonsa, joten aloittaminen onnistuu kummasta päästä tahansa. Ylläsjärven puolella sijaitsee myös useita eritasoisia lumipuistoja vapaalaskijoille, kun taas Äkäslompolo tunnetaan tiiviimmästä kyläympäristöstään. Kahden kylän välillä liikkuminen samalla matkalla on mahdollista, mutta vaatii oman suunnittelunsa, koska kyseessä on käytännössä kaksi erillistä rinnealuetta.

Maasto ja näkymät

Yllästunturin puuraja jää selvästi rinnealueen alapuolelle, joten huipulta lähtevät laskut alkavat avoimessa tunturimaastossa ennen kuin rinne siirtyy metsän suojaan. Avoimilla osuuksilla sää ja tuuli vaikuttavat laskuun enemmän kuin metsäisillä alarinteillä, mikä kannattaa huomioida erityisesti kovimmilla pakkasilla tai tuulisina päivinä.

Kenelle Ylläs sopii

Rinteiden suuri kokoluokka ja pitkät laskut sopivat erityisesti niille, jotka arvostavat yhtäjaksoista, pitkää laskua ilman jatkuvaa hissiin palaamista. Kahden kylän hiihtokoulut palvelevat myös aloittelijoita ja perheitä hyvin, joten Ylläs ei ole pelkästään kokeneiden laskijoiden kohde. Pitkä kausi ja suuri rinnekilometrien määrä tekevät siitä myös hyvän valinnan pidemmälle, useamman päivän matkalle, jolloin ehtii kokeilla useampia rinnealueen osia.

Avainluvut

Ominaisuus	Tieto
Pisin rinne	3 km
Rinnekilometrejä yhteensä	53 km
Kausi	Loka-marraskuusta toukokuun alkuun (latuja ylläpidetään sään salliessa)

Hiihtokoulut ja välinevuokraus

Sekä Etelä- että Pohjois-Ylläksellä toimii oma hiihtokoulu, joten aloittelijoita ja edistyneempiä laskijoita opastetaan molemmissa kylissä. Välinevuokraus on saatavilla kummallakin puolella, mikä tarkoittaa, ettei koko matkan varusteita tarvitse kuljettaa mukana kotoa asti. Kahden erillisen palveluverkoston ansiosta ryhmät, jotka majoittuvat eri kylissä, voivat silti käyttää samantasoista opetusta ja varustepalvelua.

Varusteet pitkille rinteille

Pitkät, yli kahden kilometrin rinteet kuormittavat jalkoja ja välineitä eri tavalla kuin lyhyet laskut, ja laskettelusuksien pituus kannattaa miettiä oman laskutyylin mukaan ennen matkaa. Vaihteleva maasto huipulta alas tarkoittaa myös sitä, että lumiolosuhteet voivat muuttua saman laskun aikana — kannattaa varautua sekä koviin että pehmeämpiin osuuksiin.

Rinnepuistot ja vapaalasku

Ylläsjärven puolelle keskittyvät useat eritasoiset lumipuistot, joten vapaalaskijat löytävät sopivan alueen taitotasosta riippumatta. Pienimmät puistot palvelevat vasta-alkajia, ja vaativammat alueet on suunnattu jo temppuja hallitseville laskijoille. Rinnepuistojen sijainti Ylläsjärven puolella tarkoittaa, että vapaalaskuun keskittyvän kannattaa suunnitella majoitus ja päivän aikataulu sen mukaan, jotta siirtymät rinnealueen sisällä pysyvät lyhyinä.

Yhteenveto

Ylläksen kokoluokka, kahden kylän malli ja pitkä kausi tekevät siitä poikkeuksellisen kokonaisuuden, joka palvelee sekä lyhyttä että pidempää lomaa yhtä hyvin. Suomen pisimmät rinteet ja laajin rinnekilometrimäärä pitävät Ylläksen omassa kokoluokassaan verrattuna muihin Pohjois-Suomen keskuksiin.

Saapuminen ja lähialue

Kittilän lentoasema on lähin lentokenttä, noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Maaliskuussa, kun päivät pitenevät nopeasti, aurinko ehtii pehmentää eteläisimpien rinteiden pintaa jo puolenpäivän aikaan — kannattaa siis suunnata jyrkemmille pohjoisrinteille aamulla ja siirtyä loivemmille myöhemmin.

Kahden kylän etäisyys toisistaan kannattaa huomioida matkaa suunnitellessa: vaikka molemmat kuuluvat samaan Ylläs-kokonaisuuteen, siirtyminen Äkäslompolon ja Ylläsjärven välillä vie oman aikansa. Moni valitsee majoituksensa sen mukaan, kumman kylän rinteillä aikoo viettää suurimman osan matkastaan, ja tekee vain yksittäisiä käyntejä toiselle puolelle.

Naapurissa sijaitsee Levi, ja koko alueen tilanteen näkee Pohjois-Suomen ja Lapin hiihtokeskukset -sivulta. Ajantasainen lumitilanne kannattaa tarkistaa ennen matkaa, samoin hiihtoloma -viikkojen ajoitus.